Pelastuksen polku

Julkaistu Ristin Voiton mielipidepalstalla 5.5.2010.

Ristin Voitto uutisoi ja herätteli viime syksynä keskustelua ylistystanssista. Lehti sai siitä myös  runsaasti palautetta.

Jotkut lehden toimitusta lähestyneistä kertoivat kohdanneensa Jumalan ylistystanssin aikana. En epäile sitä, ettei ylistystanssissa tanssija voisi kohdata Jumalaa. Ylistystanssia vierestä seuraavalle ylistystanssin katsominen ei välttämättä ole kuitenkaan Jumalaan lähentävä asia. Siksi onkin hyvä arvioida sitä, ovatko seurakunnan tilaisuudet yleensä hyviä paikkoja ylistystanssille.

Ihminen on myös fyysinen olento. Tanssissa ihmisen keho tulee enemmän esille kuin normaalissa kokouskäyttäytymisessä. Kehon heiluttelu kiinnittää huomiota. Lisäksi ylistystanssi hengellisissä tilaisuuksissa tapahtuu usein esiintymislavalla tai salin etuosassa. Tällöin tanssijat ovat hyvin näkyvästi esillä. Kun yleisön penkit on suunnattu salin etuosaa kohden, ovat tanssijat kaikkien näkökentässä, halusivatpa he sitä tai eivät.

Joillekin tämän on ihan ok, mutta toisille ei. Esimerkiksi mies, jolla on oma "Miss Universum" kainalossa, suhtautuu naistanssijan kehon näkyvään liikutteluun seurakunnan tilaisuuksissa eri tavalla kuin päinvastaisessa elämäntilanteessa oleva.

Seurakunta koostuu erilaisista ja erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Siksi osalle heistä kehon näkyvä liikuttelu silmien edessä ei paranna keskittymistä jumalallisiin asioihin, vaan pikemminkin heikentää sitä.

Tämän vuoksi onkin tärkeä pohtia ylistystanssin oikeaa paikkaa ja aikaa. Tapahtuuko se kotona vai seurakunnassa? Ja jos ylistystanssia harjoitetaan seurakunnassa, niin tapahtuuko se tilaisuuksien aikana vai joskus muulloin?

Jos seurakunnassa päädytään hengellisessä tilaisuudessa esitettävään ylistystanssiin, silloin on syytä pohtia, tapahtuuko ylistystanssi salin takaosassa heikommin näkyvällä alueella vai edessä ja lavalla.